Sydänviikko 2025 viettiin 18.-25.5.2025 – Yhdessä liikkuen hyvää sydämelle 

Perinteikäs sydänterveyden teemaviikko – sydänviikko vietettiin 18-25.5.2025 teemalla yhdessä liikkuen hyvää sydämelle. Liikunnan lisäksi Uudenmaan Työterveyden ja Keski-Uudenmaan Työterveyden vastaava ylilääkäri Tommi Komulainen painottaa palautumisen ja stressin hallinnan tärkeyttä sydänterveydelle.

Sydänterveyttä palautumisella – stressi hallintaan

Ihminen reagoi kuormittaviin tilanteisiin aktivoimalla stressireaktion, jolla elimistö valmistautuu selviämään kuormittavasta tilanteesta. Stressiä aiheuttavat kuormitustekijät voivat olla fyysisiä kuten raskas fyysinen työ tai pitkäkestoinen juoksulenkki, mutta myös psyykkisiä tai sosiaalisia kuten vaativa työ tai perhetilanne, yksinäisyys, taloudellinen kuormitus tai oman terveyden ongelmat. Elimistö ei sinällään erittele stressiä aiheuttavaa tekijää, vaan reaktiot elimistössä ovat samanlaisia riippumatta siitä onko stressin aiheuttajana yksilön näkökulmasta positiivinen tai negatiivinen asia. Stressi on siten tarpeellinen ja normaali kehon reaktio arkielämän kuormituksesta selviämiseen.

Stressitilanteessa ihmisen sympaattinen hermosto aktivoituu ja stressihormoneita vapautuu, jolloin sydämen syke ja verenpaine kohoavat ja elimistön yleinen vireystila nousee. Ohimenevässä kuormitustilanteessa elimistö lähtee palautumaan lepotilaan stressin loppuessa. Pitkittyneessä stressissä kehon pitkään jatkunut ylivireystila alkaa aiheuttamaan monenlaisia oireita kuten väsymystä, vatsakipuja, keskittymiskyvyttömyyttä, unihäiriöitä, päänsärkyä, ahdistusta ja niin edelleen. Sydän- ja verenkiertoelimistössä pitkittynyt stressi lisää selvästi rytmihäiriöitä ja muita rintatuntemuksia, mutta myös sydäninfarkteja. Sydäninfarktin riski jopa kaksinkertaistuu pitkittyneen stressin myötä. Sydänterveyden ja myös muun terveyden sekä hyvinvoinnin ylläpitämiseksi on tärkeä huolehtia siitä, että stressistä pääsee palautumaan.

Pitkittyneessä stressissä on myös tavallista, että ihmisen voimavarat menevät arjesta ja kuormituksesta suoriutumiseen. Tällöin jaksaminen ei riitä omaa hyvinvointia ja terveyttä tukeviin elintapoihin. Ruokailut muuttuvat helposti epäsäännöllisiksi ja ruokavalinnat epäterveellisiksi. Lisäksi vapaa-ajan liikkuminen jää olemattomaksi, kun väsymyksen vuoksi ei jaksa päivän jälkeen muuta kuin katsoa kännykkää tai televisiota. Myös yöunet usein häiriintyvät samalla, mikä edelleen heikentää jaksamista.

Stressistä palautumisen keinot yksilön arjessa löytyvät elämän perusasioiden järjestykseen laittamisesta. Erityisen tärkeä on riittävä yöuni, jonka merkitys koko elimistön hyvinvoinnissa ja palautumisessa, mutta erityisesti aivojen palautumisessa on lisääntynyt viime vuosina. Unen aikana aivot varastoivat energiaa ja puhdistavat haitallisia aineenvaihduntatuotteita. Lisäksi hermoverkot muovautuvat unen aikana vaikuttaen muistiin ja oppimiseen. Unella on myös immunologisen tasapainon säätelyssä tärkeä merkitys. Uni siis palauttaa elimistöä niin henkisestä, fyysisestä kuin myös kognitiivisesta kuormituksesta. Riittävän yöunen määräksi aikuisilla suositellaan 7-9 tuntia.

Pitkittyneessä stressissä on lähdettävä katkaisemaan stressin ja väsymyksen noidankehää; yöunen parantaminen on tässä hyvä lähtökohta. Unen parantamisessa on tärkeä tiedostaa, että hyvä yöuni rakennetaan edeltävän päivän aikana ja avaintekijät tässä ovat tauottaminen, säännöllinen ruokailu ja liikunta. Taukojen pitäminen, esimerkiksi työpäivän kahvitauot ja ruokatauko, auttavat elimistön stressitilan rauhoittamisessa. Jo lyhyt keskeytys ja ajatusten irrottaminen työstä rauhoittaa elimistön vireystilaa. Säännölliset ruokailut (5-6 ateriaa tasaisesti jaettuna päivän ajalle) pitävät verensokerin ja jaksamisen tasaisena. Nälkäisenä ja väsyneenä on vaikea tehdä terveellisiä valintoja, mikä altistaa epäterveellisille välipaloille, ruokailun väliin jäämiselle ja sitä kautta liialliselle syömiselle iltaisin. Rasvainen ja runsas ruokailu illalla myös heikentää yöunta. Liikunnan merkitys päivittäisessä palautumisessa on suuri ja mitä enemmän arkiliikuntaa on lisätty, sitä enemmän sen on koettu lisäävän palautumista. Liikunta auttaa palautumisessa erityisesti psyykkisestä ja kognitiivisesta työkuormituksesta, mutta myös fyysisen työn kuormituksesta palautumisessa vapaa-ajan liikunta on hyödyksi. Voimakkaasti uupuneen on kuitenkin lähdettävä lisäämään liikkumista hitaasti oma jaksaminen ja palautuminen huomioiden. Liikunta myös parantaa yöunta rauhoittamalla keskushermostoa ja tuomalla fyysistä väsymystä elimistölle.

Sydänterveyden kannalta pitkäaikainen stressi on selkeä riskitekijä sydän- ja verisuonitaudeille. Sydänsairauksien ehkäisyn perusta muodostuu samoista tekijöistä kuin stressistä palautuminen eli hyvä ja riittävä uni, säännöllinen ja terveellinen ruokavalio (vähäsuolainen, kuitupitoinen, rasvan laatu kuntoon, kasviksia riittävästi) sekä päivittäinen liikunta. Stressin hallinta ja päivittäinen palautuminen sekä riittävä uni auttavat ehkäisemään sydän- ja verisuonitautitapahtumia sekä ylläpitävät yksilön hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.

Lisätietoa sydänterveydestä Sydänliitto, sydan.fi

Tommi Komulainen, vastaava ylilääkäri

Uudenmaan Työterveys Oy ja Keski-Uudenmaan Työterveys Oy

Tutustu palveluihimme

Uudenmaa Työterveys Oy https://uudenmaantyoterveys.fi/

Keski-Uudenmaan Työterveys Oy https://kutt.fi/